Lähes puolet (46 %) pääkaupunkiseudun kotitalouksista kaataa YTV:n tutkimuksen mukaan vähintään kerran viikossa lautastähteitä jäteastiaan. Biojätteen osuus kaikesta pääkaupunkiseudun kotitalouksissa syntyvästä jätteestä on noin kolmannes eli reilu 100 kiloa asukasta kohti vuodessa. Keittiössä syntyvää ruokajätettä tästä määrästä on noin 60 kiloa henkeä kohti. Jos arvioitaisiin, että tästä määrästä olisi 10 % alunperin syötäväksi tarkoitettua ruokaa, merkitsisi se jopa miljoonien kilojen vuotuista ruokamäärää pelkästään pääkaupunkiseudulla.

Kouluissamme neuvotaan jo, että lautaselle pitää ottaa vain sen verran minkä jaksaa syödä ja opastetaan ettei ruokaa ole tarkoitettu poisheitettäväksi. Tämä oppi olisi hyödyksi myös kotona.

Paremmin ei ole asiat naapurimaassamme Ruotsissakaan. Karlstadin Yliopiston tutkimuksen mukaan 20 % Ruotsin kaikista elintarvikkeista päätyy suoraan roskiin. Tähän syyllistyy yhtäläisesti niin ravintolat, elintarviketeollisuus kuin kotitaloudetkin.

Laiha roskapussi tarkoittaa paksumpaa kukkaroa, kuten YTV ohjastaa, sillä Suomessa kulutetaan elintarvikkeita 1580 euroa / henkilö vuodessa. Ruotsissa elintarvikkeisiin käytetään talouksissa keskimäärin 30 000 kruunua eli noin 3 000 euroa vuodessa. Näiden valossa on helppo laskea miten suurista huonoa omaatuntoa tuottavista, mutta vapaaehtoisista menoeristä on kyse.

Neljä askelta ruokamenojen leikkaamiseen

1. Osta sen verran kuin käytät.

2. Osta suurpakkauksia vain jos olet suunnitellut miten saat käytettyä sisällön loppuun asti.

3. Annostele lautaselle sen verran ruokaa kuin jaksat syödä.

4. Kierrätä jätteet oikein. Hyviä vinkkejä löydät osoitteesta www.ytv.fi/fiksu.

Lähteet: YTV, Tilastokeskus/kulutustutkimus, Karlstadin Yliopisto