Perinne on tarina, kulttuuri tai tapa, joka muistetaan ja joka siirtyy sukupolvelta toiselle.Tämän olen, tunnustan, lainannut Wikipediasta. Siihen en sen suuremmin luota, mutta tämä lause oli hyvä määritelmä. Ja kirjoitan nuorista, vaikka en laskennallisesti ole enää heihin laskettavissa - vaikkakin henkisesti toivon mukaan vielä pitkään.

Pyhien päätyttyä ärsyttää, kun keskusteluita käydään siitä miten "ei meillä vietetä kovin vanhanaikaista joulua, ei mitään stressiä eikä turhaa hössötystä. Eikä ikävältä maistuvia perinneruokia, mutta lahjoja kyllä". Mietin vain, miten nuorten pitäisi tällaiseen suhtautua. Jos tämän kuulisivat - loukkaantuisivat. Miksi kaikilla muilla on ollut oikeus perinteisiin, mutta ei tänä vuonna eikä näinä aikoina. Kuka tämän päätöksen teki? Miksi meillä olisi oikeus evätä perinteitä nuoremmilta? Tietysti jokainen sukupolvi tuo uusia perinteitä mausteena mukaan, mutta että kokonaan vaihtaa tai unohtaa... se kuulostaa itsekkäältä ja tyhmältä.

Eikä tämä ole vain oma henkilökohtainen hehkutus. Ja sanottakoon: en itse ole mikään joululaatikoiden ja kinkun hypettäjä, mutta niitä ilman ei vain tule joulua. Siitäkin huolimatta, ettei lapset edes perinteisiin laatikoihin koske. En minäkään syönyt nuoruusvuosina, vaan vasta myöhemmin. Mutta kun ei siitä nyt ole edes kyse, vaan perinteestä. Näitä väitteitä tukemaan on nykyään olemassa jo tutkimustietoakin, ottakaa nyt hyvä väki näistä opiksi. Suomalaisen työn liitto tutki Suomalainen joulu 2008 -tutkimuksessa nuorten toiveita joulusta: nuoret haluavat jouluruokaa! 16 % nuorista pitää jouluruokaa jopa joulun parhaimpana asiana, se pistää miettimään. Yli 50-vuotiailla luku on vain 10% ja yli 65-vuotiailla vain 6%.

Tätäkö se tarkoittaa, että nykyaikuiset ovat hedonisteja, miettivät omaa etuaan ja hyvinvointiaan. Viettävät lokoisia päiviä ja lilluttavat itseänsä kylpylöissä sekä viis veisaavat perinteistä. Tiedän, että tämä on liian yksioikoinen vertaus, mutta silti, eikö juuri nyt perinteistä (kts. ensimmäinen lause) olisi pientä apua huonosti voiville nuorille. Ei olisi ainakaan ihan kaikissa asioissa hukassa, kun olisi edes ne perinteet ja niiden kautta vielä ne velvoitteetkin. Ne tekee oikeasti hyvää. Pliis, en näistä halua paatospalautetta, olen niistä huolimatta tätä mieltä.